toukokuuta
2013
Ajankohtaista
Apotti-hanke etenee suunnitellussa aikataulussa kohti osallistumispyynnön julkaisua. Jäsenkunnista Helsinki, Kerava ja Kirkkonummi ovat kevään aikana hyväksyneet yhteistyösopimuksen ja tekevät päätökset osallistumispyynnön hyväksymisestä kesäkuun aikana. Vantaa ja Kauniainen sekä HUS päättävät samalla sekä yhteistyösopimuksesta että osallistumispyynnöstä kesäkuussa.
Tarkoitus on, että osallistumispyyntö saadaan julkaistua ennen heinäkuuta. Jäsenkuntien päätöksentekomateriaaliin voi tutustua täällä.
Tekninen vuoropuhelu toi 15 vastausta
Huhti-toukokuun vaihteessa hanke toteutti teknisen vuoropuhelun. Vuoropuhelun tarkoituksena oli kerätä lisätietoa markkinoilla olevista asiakas- ja potilastietojärjestelmien toimittajista ja heidän ratkaisuistaan.
Tavoitteena oli myös käydä ennen varsinaisen kilpailutuksen aloittamista keskustelua mahdollisten tarjoajien kanssa hankittavan järjestelmän toiminnallisista ja teknisistä vaatimuksista sekä hankintaan liittyvistä yksityiskohdista.
Tekniseen vuoropuheluun ilmoittautui 29 yritystä, joista 15 jätti vastauksen määräaikaan mennessä. Hanketoimiston asiantuntijat käyvät parhaillaan läpi vuoropuhelun materiaalia. Vastausten perusteella päätetään, mikäli on tarvetta toiselle, kohdennetulle vuoropuhelulle.
Teknisen vuoropuhelun taustamateriaaliin voi tutustua hankkeen nettisivuilla.
Ohjausryhmän päätöksiä
Apotti-hankkeen ohjausryhmä päätti kokouksessaan 22.5. seuraavaa:
- Uudeksi hankejohtajaksi valittiin Hannu Välimäki, joka aloittaa työssään 29.5.
- Hyväksyttiin hankesuunnitelman, kustannushyötyanalyysin ja riskianalyysin päivitetyt versiot.
- Hyväksyttiin Pyyntö osallistumishakemusten jättämiseen -dokumentti.
- Hyväksyttiin hankkeen päätavoitteet: yhtenäiset toimintatavat, kustannustehokas ja laadukas toiminta, tiedolla johtaminen ja tiedon hyödyntäminen, asiakaslähtöinen toiminta, tyytyväiset käyttäjät ja uudet innovatiiviset toimintatavat.
Hannu Välimäestä uusi hankejohtaja
Apotti-hankkeen johtaminen saa vahvistusta, kun Hannu Välimäki aloittaa uutena hankejohtajana 29.5.2013. 49-vuotiaalla Välimäellä on pitkä tietohallinnon ja tietotuotannon johtamiskokemus sekä kotimaisissa että kansainvälisissä hankkeissa. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri (tietojenkäsittelyoppi) sekä MBA.
"Olen ollut mukana johtamassa muutoshankkeita Saksassa ja Ruotsissa. Lisäksi työskentelin kolme vuotta Fujitsulla asuessani Japanissa. Vastasin siellä hankkeesta, jossa kehitettiin ja lanseerattiin uusi postin, kalenterin, arkiston ja keskustelufoorumin tuoteperheohjemisto Aasian markkinoille. Kehitystyötä tehtiin kuudessa paikassa neljässä eri maassa", Välimäki kertoo.
Japanista hänelle jäi mieleen erityisesti laatuajattelun korostaminen, mihin toiminnassa panostettiin laajasti.
”Jollain tavalla merkityksellisempää”
Hankejohtajan tehtävään Välimäki tulee Keravan sosiaali- ja terveystoimen kehittämispäällikön paikalta. Hän kertoo työn Keravalla opettaneen hänet huomaamaan, miten sosiaali- ja terveyspuolen prosessit ja toimintatavat sekä niitä tukevat järjestelmät sekä välittömästi että välillisesti auttavat ihmisiä.
”Siksi tällaiset järjestelmät ovat jollain tavalla merkityksellisempiä kuin kaikki muut sinänsä hienot, tehokkuutta luovat ja prosesseja automatisoivat systeemit, joita olen tähän asti ollut viemässä asiakkaille”, Välimäki pohtii.
Yhteistyöllä kohti uudenlaisia toimintatapoja
Apotissa uutta hankejohtajaa odottaa laaja tehtäväkenttä, johon kuuluu muun muassa vastuu hankkeen muutosjohtamisesta sekä yhteyksistä osallistujakuntien organisaatioihin ja muihin sidosryhmiin.
”Apotti- hanke on yksi maan suurimmista tietojärjestelmähankinnoista, johon liittyy sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan yhteensovittaminen ja muuttaminen. Tämä tulee näkymään sujuvampana toimintana niin asukkaiden kuin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaistenkin näkökulmasta”, uusi hankejohtaja kertoo.
Hän luottaa siihen, että hankintarenkaan kuntien, HUS:n sekä hanketoimiston ydintiimin asiantuntemuksella saadaan aikaiseksi uudenlainen toimintatapa ja sitä joustavasti tukeva työväline.
”Hankkeen johtaminen vaatii nyt tiivistä työskentelyä, jotta pääsemme nopeasti käynnistämään hankinnan neuvotteluvaihetta”, Hannu Välimäki summaa.
Hankejohtajaksi haki 32 henkilöä. Lisäksi suorahaun kautta haastateltiin kolmea ehdokasta.
Apotin ajatuksia nyt myös blogissa
Mitä hyötyä uudesta asiakas- ja potilastietojärjestelmästä on? Miksi sellainen tarvitaan? Miten uusi järjestelmä vaikuttaisi terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattilaisten työrutiiniin?
Muun muassa näihin kysymyksiin pyritään vastaamaan huhtikuun lopussa avatussa Apotin sulkakynästä -blogissa.
Kirjoituksissa Apotti-hanketoimiston asiantuntijat sukeltavat pintaa syvemmälle ja käsittelevät uuden tietojärjestelmän mahdollisuuksia oman erityisosaamisensa kautta.
Ensimmäisen blogin on kirjoittanut hankkeen toiminnan kehittämispäällikkö, LL, sisätautien erikoislääkäri Tinja Lääveri, jonka vastuualueina Apotissa ovat erikoissairaanhoito ja käytettävyys. Lääveri pohtii blogissaan, miten yhteinen sähköinen lääkelista parantaisi asiakas- ja potilasturvallisuutta.
Uusi blogikirjoitus ilmestyy kerran kuussa.
Lue Tinja Lääverin kirjoitus täältä.
Ideoita ja oppia WoHITista
Pohjoismaalaisuus oli näyttävästi esillä tämänvuotuisilla WoHIT-messuilla (World of Health IT) Dublinissa. Myös Apotti-hanketoimiston henkilökuntaa kävi Irlannissa hakemassa lisätietoa eri tietojärjestelmistä sekä vaihtamassa ideoita. Hanke oli esillä muun muassa Sitran miniseminaarissa, missä Apottia esittelivät hankepäällikkö Heikki Onnela sekä tekninen kehittämisjohtaja Jari Renko.
Erikoissairaanhoidon projektipäällikkö Sirkka Häkkinen kertoo, että WoHIT vahvisti hänen käsitystään siitä, että sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon osalta hanketoimistolla on varsin kattava näkemys tarjolla olevista potilastietojärjestelmistä. Dublinissa Häkkinen tutustui paremmin muutamaan järjestelmään, joista hän aiemmin tiesi vain pääpiirteittäin.
Myös sosiaalihuollon ohjelmatarjonnan kuva laajeni, kertoo toiminnan kehittämispäällikkö Veli-Pekka Lehtonen.
"Vaikuttaa siltä, että sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteistyö on tulevaisuuden trendi. Alojen yhteistyöstä ja tietojen hyödyntämisestä sekä eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta saimme esimerkkejä muun muassa Kataloniasta", Lehtonen kertoo.
Yllättävin esimerkki sosiaalihuollon järjestelmän käyttöönotosta tuli Yhdysvalloista.
"Yhdysvaltoja ei ole yleensä pidetty minään esimerkkimaana, kun puhutaan sosiaalihuollosta. Minulle kuitenkin jäi mieleen sähköisen asioinnin laaja käyttö New Yorkissa", Lehtonen toteaa.
Hän oli vaikuttunut myös tapahtumassa esiintulleista uusien järjestelmien mahdollistamista laajoista raportointimalleista.
Lähes 300 kertoi mielipiteensä sähköisistä palveluista
Hankkeen nettisivuilla oli helmi-maaliskuussa käynnissä kysely, jossa pyydettiin vastaajia kertomaan mielipiteensä sosiaalihuoltoon ja terveydenhuoltoon liittyvistä sähköisistä palveluista. Kysely oli kaikille avoin ja siihen vastasi 276 henkilöä.
Tärkeimmäksi koettu sähköisten palvelujen ominaisuus oli selkeästi sähköinen ajanvaraus, jota toivoi 90 prosenttia vastaajista. Seuraavaksi tärkeimpinä vastaajat pitivät mahdollisuutta katsella omia tietoja (75 %), mahdollisuutta viestinvaihtoon tai sähköpostiasiointiin ammattihenkilöiden kanssa (55 %) sekä muistutteita esimerkiksi varatuista vastaanottoajoista, lääkkeenotosta tai hakemusten erääntymisestä (45 %).
Tuloksissa esiintyvät myös toiveet esimerkiksi itsemittauksen tulosten omaseurannasta, lomakkeiden ja hakemusten täyttömahdollisuudesta sekä mahdollisuudesta asioida lapsensa tai vanhojen vanhempiensa puolesta. Osa vastaajista haluaisi tulevaisuudessa tehdä oman hoidotarpeen arvion sähköisesti ja asioida etä- tai videovastaanotolla.
Kyselyyn osallistuneet olivat yleisesti huolissaan tulevan asiakas- ja potilastietojärjestelmän käytettävyydestä. Toiveissa on helppokäyttöinen järjestelmä, jota voi käyttää erilaisilla päätelaitteilla ja jonka tietoturva on taattu.