helmikuuta
2015
Ajankohtaista
Alkuvuoden lisäneuvottelut poikivat vielä muutaman päivän lisäneuvottelut sosiaalihuollon osalta viikoilla 9 ja 10. Näistä tilaisuuksista saadaan vielä tarkennukset viikolla 11 viimeisteltävään lopulliseen tarjouspyyntöön. Samalla viikolla pyyntö lähetetään päätöksentekoa varten Apotin jäsenorganisaatioihin, joista toivottavasti saadaan siunaus dokumentin sisällölle heti maaliskuun päätöskierroksella.
Jäljellä olevat toimittajaehdokkaat CGI ja Epic saavat tarjouspyyntömateriaalin tiedoksi samalla kuin hankintarenkaan jäsenet. Varsinainen tarjouspyyntö niille lähetetään kuitenkin vasta kuntien ja HUS:n päätöksenteon jälkeen viimeistään huhtikuun lopussa. Tarjous aika sijoittuu siis touko - kesäkuuhun.
Apotti Oy pystyyn kesällä
Apotti-hankkeen ohjausryhmä päätti tammikuussa 2014, että tulevaa asiakas- ja potilastietojärjestelmää hallinnoimaan perustetaan osakeyhtiö, joka kulkee tekonimellä Apotti Oy. Yhtiön valmistelu jatkuu järjestelmähankinnan taustalla, vaikka hankintarenkaan osapuolten päätöksiä sen perustamisesta ei vielä ole saatu.
Tämän hetken aikatauluarvion mukaan osakeyhtiö voidaan juridisesti perustaa loppukesästä 2015 ja hankkeen henkilökunta siirtyy yhtiön palvelukseen saman vuoden loppupuolella.
Apotti Oy toimii myös hankintayksikkönä, kun tulevan järjestelmän käyttöpalveluja aletaan kilpailuttaa. Käyttöpalvelukilpailutusta Apotissa luotsaa tekninen projektipäällikkö Markku Heinonen, joka parhaillaan viimeistelee kilpailutuksen markkinakartoitus- ja tietopyyntömateriaalia julkaistavaksi maaliskuun alussa.
Käyttöpalveluilla tarkoitetaan esimerkiksi käyttäjien neuvonta- ja tukipalveluja, konesali-, tietoliikenne-, tietoturvapalveluja jne.
Ohjelmistojen ylläpidettävyyden arviointi tulossa
Apotti on solminut sopimuksen Software Improvement Group:in (SIG) kanssa tammi - helmikuussa tehdyn ohjelmistotuotteiden laatuarvioinnin asiantuntijapalveluiden kilpailutuksen jälkeen. SIG on hollantilainen, ohjelmistotuotteiden laadun kehittämiseen keskittynyt asiantuntijaorganisaatio, jonka osaamista hyödyntävät useat eurooppalaiset viranomaistahot muun muassa turvallisuuden ja laadun arviointitehtävissä.
Laatuarvioinnin yhteydessä kerätään Apotti-tuotevalintaa varten vertailukelpoista mittaus- ja arviointimateriaalia CGI:n ja Epicin järjestelmien todellisesta ylläpidettävyydestä ja teknisestä laadusta. Kymmenien miljoonien koodirivien laajuisen kokonaisuuden laadun ja ylläpidettävyyden arviointi on mahdollista käyttäen automatisoituja työkaluja, joiden avulla tehdyn koodikatselmoinnin perusteella asiantuntijat pystyvät muodostamaan yksiselitteisiä johtopäätöksiä ohjelmistotuotteiden ylläpidettävyydestä, luotettavuudesta ja tehosta.
Arvioinnin tuloksista voi tehdä myös johtopäätöksiä toimittajan kyvystä jatkaa ohjelmistotuotteen tehokasta ja käyttäjiä hyödyntävää kehittämistä tulevaisuudessa, myös pidemmällä tarkastelujaksolla.
Käytettävä menetelmä perustuu laajaan tilastolliseen aineistoon ja arviointimenetelmään, jonka perusteet ovat ohjelmistotuotteen laadun arviointia varten kehitetyssä ISO/IEC 25010 -standardissa.
Kuntapäättäjät kokoontuivat kuulemaan tarjouspyynnön sisällöstä
Apotin lopullinen tarjouspyyntö lähtee kuntiin ja HUS:iin päätöksenteon valmistelua varten viikolla 11. Kyseessä on noin 1800 sivua tiukkaa asiaa, missä on mukana muun muassa 6000 Excel-riviä järjestelmän vaatimuksia. Keventääkseen päätöksentekijöiden lukutaakkaa, Apotti tarjosi heille mahdollisuutta tulla kuulemaan tarjouspyynnön sisällöstä 24. ja 26. helmikuuta.
Tilaisuudessa hankejohtaja Hannu Välimäki kertoi yleisellä tasolla Apotti-hankkeesta sekä tarjouspyynnöstä. Tuotekehitysjohtaja Heikki Onnela paneutui hankinnan toiminnallisuuskarttaan eli mitä kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon toimintoja Apotti on hankkimassa. Tarjouspyynnön tekniikka-osion kävi läpi tekninen kehitysjohtaja Jari Renko ja sopimustekniset asiat hallintolakimies Vesa Mutalahti. Osallistujat saivat myös kattavan esityksen tuotanto- käyttöönottovaiheen suunnitelmista hankepäällikkö Lassi Lindblomilta.
Esitykset innostivat yleisöä kysymään muun muassa sote-lakiuudistuksen ja Apotin yhteensopivuudesta, pitkän hankkeen resursoinnista, muista samankaltaisista hankkeista maailmalla, riskistä päätyä markkinaoikeuteen, Espoon mahdollisuudesta liittyä Apottiin sekä monista tarjouspyynnön termeistä, kuten avoimuus, integraatiot jne. Heikki Onnela selvitti myös, miten tällä hetkellä monta järjestelmää käyttävän syöpälääkärin työ muuttuu Apotin myötä.
Jälleen kerran esiin nousi myös Viron järjestelmä ja sen vertaus Apottiin. Kertauksena kerrottakoon, että Virossa toteutettu ratkaisu vastaa lähinnä Suomessa suunnitteilla olevaa palveluväylää. Jokaisella sairaalalla Virossa on käytössä oma potilastietojärjestelmänsä. Lisää tietoa asiasta Apotin nettisivuilta.
Vaikka kuntapäättäjien infotilaisuuteen pääsi yhteensä 29 ilmoittautuneesta paikalle vain puolet, Apotissa toivotaan viestin kulkevan tehokkaasti päätöselinten sisällä, ettei tarjouspyynnön hyväksyntä jää ainakaan informaation puutteesta kiinni.
Apotin jäsenorganisaatiot päättävät tarjouspyynnön hyväksymisestä seuraavasti:
Vantaan kaupunginhallitus ja HUS:n hallitus: 23.3.2015
Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta: 24.3.2015
Kauniaisten kaupunginhallitus: 25.3.2015
Kirkkonummen perusturvalautakunta: 26.3.2015
Sähköinen portaali tuo kuntalaisille sujuvuutta itsensä hoitoon
Yhtenä osana uutta asiakas- ja potilastietojärjestelmää hankitaan sähköinen asiakasportaali, jonka kautta kuntalaiset voivat esimerkiksi tehdä ajanvarauksia, tarkastella erilaisia testituloksia ja täyttää tukihakemuksia. Tarvittaessa portaalin kautta voi myös viestiä turvallisesti sosiaali- tai terveydenhuollon henkilökunnan kanssa.
Koska kankeasti toimiva monimutkainen järjestelmä tuskin innostaa meitä hoitamaan sosiaali- ja terveydenhuollon asioitamme sähköisesti, Apotin hankinnassa jäljellä olevien järjestelmätoimittajien CGI:n ja Epicin sähköisten portaalien käytettävyyttä kävi syksyllä testaamassa Apotin jäsenkuntien asukkaita. Näin toivottavasti saadaan toteutettua se osa Apotin visiosta, joka lupaa kuntalaisille sujuvuutta itsensä hoitoon.
Laaja testikäyttäjien kirjo
Apotin käytettävyysasiantuntijoiden Johanna Kaipion ja Mari Tyllisen vetämissä testeissä 18–75-vuotiaat kuntalaiset suorittivat portaalien avulla erilaisia tehtäviä kuten omaisen puolesta asiointia, viestin vaihtoa hoitohenkilökunnan kanssa ja terveyskyselyn täyttämistä. Tehtävien suorittamisen ohessa he ajattelivat ääneen eli kertoivat, mitä olivat tekemässä sekä mitä ajatuksia ja tuntemuksia käyttö heissä herätti.
Testeihin osallistui kirjava joukko käyttäjiä: Osa on opiskelijoita, toiset jo eläkkeellä. Osa käyttää sähköisiä palveluja lähes päivittäin, osa kerran kuussa. Mukana oli myös diabeetikkoja, näkövammaisia sekä lastensa tai vanhempiensa puolesta asioivia henkilöitä. Kaikki testikäyttäjät kokivat testeihin osallistumisen mielenkiintoiseksi, ja muutamalla oli kokemusta muistakin käytettävyystesteistä.
”Aiemmin käyttämäni palvelut ovat olleet spesifisempiä. Niissä on voinut tehdä esimerkiksi ajanvarauksen, mutta ei käyttää niin laajaa kirjoa palveluita kuin nyt testattavissa portaaleissa”, yksi testeihin osallistuneista kertoi.
Molemmat parempia kuin nykyiset
Vaikka eri tehtävien suorittaminen sujui eri tavalla CGI:n ja Epicin tuotteilla, yleisesti testikäyttäjät pitivät molempia portaaleja selkeämpinä ja helpompina kuin aiemmin käyttämiään sähköisiä palveluja. Näin, vaikka testattujen portaalien kielenä oli englanti, eikä terveydenhuollon sanasto suomeksikaan ole helpoimmasta päästä.
Testihenkilöt kertoivat oppineensa molempien portaalien logiikan jo testitilanteen aikana ja uskoivat, että muistaisivat käyttötavan helposti vielä viikon tai kuukaudenkin päästä. Kun heiltä testien päätteeksi kysyttiin, mikä tekee verkkopalvelusta helppokäyttöisen, vastauksena mainittiin ohjaavuus, visuaalinen selkeys, arvattavuus, hyvä tietoturva, yksinkertaisuus, johdonmukaiset polut, rauhallisuus sekä mahdollisuus valita helppolukuisempi vaihtoehto esimerkiksi vanhuksille tai maahanmuuttajille.
Yleisesti sosiaali- ja terveydenhuollon sähköistä asiointimahdollisuutta pidettiin houkuttelevana, vaikka käytettävyys ei olisikaan paras mahdollinen. Muita houkuttavuustekijöitä olivat muun muassa mahdollisuus puolesta asiointiin sekä erilaisten dokumenttien ja todistusten arkistointiin.