Lähiöprojektin uutiskirje
Päätoimittaja Tiina Nuto
14.
marraskuuta
2013
Takaisin
Brodaksi nimetyn alikulkutunnelin seinät puhuttelevat. Kuva Tiina Nuto

Jakomäen Brodasta alikulkutunneleiden kaunotar


Lähiöprojektin projektipäällikkö Tero Santaoja esitteli tällä viikolla kaupunginhallitukselle onnistuneen ympäristönparannushankkeen. Santaoja kertoi miten Jakomäen ja Alppikylän yhdistävä alikulkutunneli muuttui rumasta kauniiksi lasten, nuorten, taiteilijoiden ja kaupungin tiiviin yhteistyön ansiosta.

Hankkeen toteuttamisessa on ollut mukana satojen asukkaiden ja taiteiljoiden Pekka Paikkarin sekä Karin Widnäsin lisäksi useita Helsingin kaupungin hallintokuntia. Lähiöprojektin vetämään työryhmään kuuluivat Helsingin Energia, nuorisoasiainkeskus, rakennusvirasto,  kiinteistövirasto, talous- ja suunnittelukeskus, opetusvirasto  ja kaupunkisuunnitteluvirasto sekä valtakunnallinen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY).  Kaupungin palvelut Jakomäessä kuten koulu, kirjasto ja nuorisotalo ovat olleet merkittävässä roolissa hankkeen onnistumisessa. Kaupungin rakennusviraston tuki sekä Lähiörahaston rahoitus mahdollisti toteutuksen. Kolmivuotinen hanke kuului World Design Capital Helsinki 2012 –ohjelmaan.

Seinämaalausten tekijöitä juhlallissa avajaisissa: Anna Havia, Hanna Silván ja Siiri Nykänen. Kuva Pirjo Ruotsalainen

Kohtaaminen Pukinmäen alikululla

Toinenkin alikulkutunneli sai koululaisten ja opettajien käsissä uuden ilmeen. Pukinmäen asemalle, Eskolantien kevyen liikenteen alikulkuun kiinnitettiin lokakuussa seinämaalaustyö ”Kohtaamisia rautatieasemalla”. Helsingin uuden yhteiskoulun kuvataidelinjan opiskelijat ja Pukinmäen peruskoulun kuvataideryhmän oppilaat opettajineen ideoivat ja tekivät seinämaalaukset. Mukana projektissa olivat koulujen lisäksi Liikennevirasto, Vireä Pukinmäki -hanke, VR , kaupungin turvallisuus- ja valmiusyksikkö sekä Lähiöprojekti.

Julkistusjuhlassa Sitratorilla oli yli 200 asukasta. Kuva Tiina Nuto

Kansanjuhla asukkaiden ja kaupungin yhteistyönä

Kannelmäen Sitratorilla juhlittiin iltahämärissä 12.11. kaikille avoimessa tilaisuudessa taideteos Unelman tuloa. Helsingin taidemuseon omistama ja Oona Tikkaojan suunnittelema teos siirtyi Kalliosta Kannelmäkeen. 

Alueella asuva tv-juontaja Mikko ”Peltsi” Peltola juonsi juhlan, jossa ihailtiin tulitaideryhmä Poltetta marraksuisena iltana ja kuunneltiin Kanneltalon kulttuurikahvilassa laulaja Saija-Reetta Kotirinnan ja säestäjä Mikko Piiroisen esitystä.

Kannelmäessä toimiva aktiivisten asukkaiden Kannelmäki-liike oli aloitteellinen ja halukas saamaan teoksen Kannelmäkeen.  Lähiöprojektin organisoiman kaupungin virastojen ja asukkaiden yhteistyön ansiosta teos siirtyi Sitratorille. Yhteistyössä olivat mukana Kannelmäki-liike, Kannelmäen asukkaat, Helsingin taidemuseo, rakennusvirasto, Helsingin kulttuurikeskus ja Helsingin energia.

Suunnittelupaja koululla. Kuva Tero Santaoja

Asukkaat  parantavat ympäristöä Pohjois-Haagassa

Asukkaiden ja kaupungin yhteistyö on edennyt sujuvasti Runar Schildtin puiston kehittämisessä. Puisto on tärkeä läpikulkureitti, joskin hieman pelottavaksi koettu. Puistosuunnitelmaa on ideoitu asukkaiden työpajoissa, Pohjois-Haagan viidennen luokan ympäristökasvatuksen tunneilla sekä alueen nuorisotalon ja palvelutalojen kanssa. Yhteisiä tilaisuuksia järjestää Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston vuorovaikutussuunnittelija Maija Mattila. Lähiöprojektin tilaaman yleissuunnitelman laati FCG Oy ja se valmistuu 19.12. Asukkaiden työpajassa 18.11. klo 17-20 voi vielä vaikuttaa suunnitelmaan. 

Malmilainen Pekka Malinen tutustuu Mamin suunnitelmiin. Kuva Tiina Nuto

Asukasmessut onnistuivat Malmilla

Ensimmäistä kertaa järjestetty pienimuotoinen asukastilaisuus onnistui houkuttelemaan arviolta vajaa sata alueen asukasta Malmitaloon. Kaupunkisuunnitteluviraston, rakennusviraston, rakennusvalvontaviraston sekä Hissi-, Lähiö- ja Täydennysrakentamisprojektien järjestämässä tilaisuudessa esiteltiin alueen suunnitelmia ja tarjottiin asukkaille mahdollisuus keskustella asiantuntijoiden kanssa. 

Asukkaita kiinnosti lokakuun 24.päivän tilaisuudessa muun muassa täydennysrakentaminen ja autopaikkamitoitukset. Lisäksi hissien puute puhutti. Uudessa kaavaesityksessä Malmin asemanseudulle suunnitellut lisärakennukset huolestuttivat joitakin asukkaita. Pyöräkeskussuunnitelmaa ja kevyen liikenteen väylien kunnostamista pidettiin hyvänä. Lisäksi malmilaiset innostuivat visioimaan Malmin opiskelijakampusta. Alueella kun on useita oppilaitoksia ja päivittäin noin 4000 opiskelijaa.  Katujen talvihoito ja Pekanraitin kunnostus kiinnosti myös monia.

Esikaupunkiviestintää kehitetään

Lähiöprojektin tilaamassa sidosryhmätutkimuksessa arvioitiin Lähiöprojektin viestintää sekä esikaupunkeja koskevaa kaupungin viestintää. Sen perusteella asukasyhdistysten ja kaupunginosajärjestöjen edustajat sekä kaupungin työntekijät ovat erittäin halukkaita tietämään, mitä esikaupunkialueiden kehittämisessä tapahtuu. He myös haluavat osallistua alueiden kehittämiseen. Noin 150 vastaajasta kolmasosa oli asukasjärjestöjen edustajia ja suuri osa lopuista kaupungin asiantuntijoita eri virastoista. Kysely lähetettiin myös toimittajille ja lisäksi haastateltiin kolme avainhenkilöä: kaupunginjohtaja Jussi Pajunen, Helsingin Sanomien kaupunkitoimituksen esimies Minttu Mikkonen ja yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen.

Lähiöprojekti järjestää tällä viikolla työpajan, missä ulkopuoliselta asiantuntijalta tilatun arvioinnin tuloksia käsitellään kaupungin virastojen viestintäasiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena on parantaa kaupungin viestintäyhteistyötä esikaupunkien kehittämisessä. Lähiöprojekti kiittää kaikkia osallistuneita!

Palautteet: tiina.nuto@hel.fi