huhtikuuta
2013
Tietotekniikan valmennusohjelmasta teemaverkostoihin
Tietotekniikan valmennusohjelmassa syntyi ohjelman kuuteen teemaan liittyviä etenemisehdotuksia ja koko kaupungin kattavia yhteistyöverkostoja. Talven aikana teemaryhmien tekemiä etenemisehdotuksia on käsitelty pienryhmissä.
Teemaryhmät jatkavat avoimina poikkihallinnollisina verkostoina, joiden ytimessä toimivat pienryhmät. Syksyllä 2013 pidetään uudistettujen verkostojen yhteinen kokous. Kokouksessa katsotaan miten verkostojen toiminta on lähtenyt käyntiin, miten ehdotettuja toimenpiteitä on viety käytäntöön, ja miten ne huomioidaan jatkokehityksessä.
Yhteisiä ICT-palveluita kehitetään
Tietotekniikkaohjelmassa on asetettu tavoitteeksi kehittää kaupunkiyhteisiä ICT-palveluita. Nykyisellään virastot ovat hoitaneet erikseen monia sellaisia vakiintuneita tietotekniikan hankinta- ja tukitehtäviä, joita olisi mahdollisuus hoitaa myös yhdessä. Sekä valmennusohjelmassa että Sote-uudistuksen yhteydessä on noussut esille ajatus yhteisestä ICT-palvelukeskuksesta. Keskus tukisi hallintokuntia huolehtimalla yhteisten ICT-palvelujen ohjauksesta, jatkuvien palvelujen kehityksestä ja keskuksen palveluita koskevasta toimittajahallinnasta. Keskus palvelisi alkuun keskushallinnon kolmea virastoa, varhaiskasvatus- ja sosiaali- ja terveysvirastoa.
Valmistelun odotetaan etenevän päätöksentekoon siten että palvelut voitaisiin käynnistää vuoden 2013 lopussa. Valmistelu tapahtuu yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa.
Juhta edistää julkishallinnon tieto- ja viestintätekniikkaa
Valtioneuvosto on asettanut julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan JUHTAn uudeksi toimikaudeksi 28.2.2013 - 28.2.2016.
Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii ICT-johtaja Timo Valli JulkICT-toiminnosta ja varapuheenjohtajana varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen Suomen Kuntaliitosta. Helsingin kaupunkia edustaa tietotekniikkapäällikkö Markku Raitio talous- ja suunnittelukeskuksesta, ja varajäsenenä toimii johtaja Asta Manninen tietokeskuksesta.
Neuvottelukunnan tehtävänä on edistää julkisen hallinnon toimintatapojen ja palvelujen tuotantotapojen uudistamista tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä ja antaa julkisen hallinnon tietohallintoa koskevia julkisen hallinnon JHS-suosituksia. Jatkossa neuvottelukunta toimii tarvittaessa myös julkisen hallinnon tietohallinnon strategisten suunnitelmien toimeenpanon ohjausryhmänä.
Sähköinen asiointi laajeni terveysasemille
Kaikki Helsingin terveysasemat ovat ottaneet käyttöön sähköiset viestipalvelut, missä terveydenhuollon työntekijät voivat lähettää asiakkaille sekä web-viestejä että tekstiviestejä. Terveysasemien koko henkilökunta on koulutettu viestien lähettämiseen. Vuonna 2012 terveydenhuollon eri yksiköistä lähetettiin jo tuhansia viestejä. Tavoitteena on tehdä viestipalveluista tärkeä yhteydenpitoväline terveydenhuollon työntekijöiden ja potilaan välille. Toiminta on ehtinyt laajeta myös muutamiin erikoissairaanhoidon yksiköihin.
Viestipalvelut ja muut terveydenhoidon sähköisen asioinnin palvelut on jo aiemmin otettu käyttöön neuvoloissa ja ammattikorkeakouluissa. Tällä hetkellä kirjoilla olevista neuvolan asiakkaista yli 14 600 on tehnyt sähköisen asioinnin sopimuksen kaupungin kanssa. Määrä vastaa noin 30 prosenttia kaikista neuvolan asiakkaista.
Hammashoito ja työterveyskeskus ottivat käyttöön eReseptin
Sähköinen eResepti on otettu käyttöön maaliskuussa suun terveydenhuollossa ja Helsingin kaupungin työterveyskeskuksessa. Muissa Helsingin terveydenhuollon toimipisteissä eResepti otettiin käyttöön marraskuussa. Lisää tietoa sähköisestä reseptistä saa Kansallisen terveysarkiston verkkosivuilta osoitteessa www.kanta.fi.
Luottokorttimaksut käyttöön Arska-asiointipalvelussa
Rakennusvalvontavirasto myy Arska-palvelussa rakennuspiirustuksia. Nyt ostokset voi tehdä myös luottokortilla.
Arska-palvelussa asiakkaat ovat voineet jo kaksi vuotta ostaa sähköisessä muodossa olevia rakennuspiirustuksia ympäri vuorokauden. Palvelu on vähentänyt paikan päällä asioivien asiakkaiden määrän kolmannekseen aikaisemmasta ja vähentänyt asiakaspalvelun henkilöstötarvetta.
Viime vuonna Arska-palvelussa käytiin 18 200 kertaa ja ostettiin 64 142 piirustusta ja asiakirjaa, mikä oli 14 prosenttia enemmän kuin vuonna 2011. Samaan aikaan asiakaspalvelupisteissä kävi 5 000 asiakasta. Näiden lisäksi kaupungin virastojen omat työntekijät asioivat Arskassa yli 51 000 kertaa. Vastaavaa palvelua on ryhdytty toteuttamaan muissakin suurissa kaupungeissa.
Arskassa voi nyt maksaa myös luottokortilla verkkopankkimaksun lisäksi. Luotto-ominaisuus helpottaa mm. yritysasiakkaiden asiointia ja ulkomailta tehtäviä ostoja. Arska on Helsingin kaupungin ensimmäinen luottokortilla toimiva e-palvelu.
Lisätietoja: https://asiointi.hel.fi/arska/
Pysäköintivirhemaksut verkkoon
Pysäköintivirhemaksun oikaisuvaatimuslomakkeen sähköinen versio on julkaistu Asiointi.hel.fi -sivuilla.
Kun asiakas on saanut pysäköintivirhemaksun postitse, hän voi syöttää sähköiselle lomakkeelle autonsa rekisterinumeron ja tapauksen asiakasnumeron. Tämän jälkeen asiakas pääsee näkemään pysäköintivirhemaksun tiedot, muun muassa kuvan tapahtumasta.
Asiakas voi maksaa pysäköintivirhemaksun helposti kopioimalla viivakoodin oman verkkopankkinsa viivakoodikenttään. Mikäli virhemaksu on aiheeton, voi asiakas tehdä lomakkeella oikaisuvaatimuksen, ja liittää siihen tarpeellisia tiedostoja. Oikaisuvaatimuksen käsittelyä voi seurata omasta asiointikansiostaan. Palveluun kirjaudutaan pankkitunnuksilla tai mobiilitunnuksilla.
Ilmoitus elintarvikehuoneistosta nyt myös sähköisesti
Elintarvikealan yritykset voivat nyt tehdä ilmoituksia toiminnastaan ympäristökeskukselle sähköisesti.
Uuden palvelun avulla voi ilmoittaa elintarvikehuoneiston toiminnan aloittamisesta, muuttamisesta, keskeyttämisestä, lopettamisesta tai toimijan vaihtumisesta. Velvollisuus tehdä ilmoituksia perustuu elintarvikelakiin.
Ilmoitusvelvollisia elintarvikehuoneistoja ovat esimerkiksi ravintolat, kahvilat, grilli- ja pikaruokalat, pubit, suurtalouskeittiöt, myymälät ja kioskit. Palvelu on tarjolla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Ilmoituksia on tehty noin tuhat kappaletta vuodessa.
Sähköinen tunnistautuminen ja maksaminen yleistyi
Kaupungin palveluihin tunnistaudutaan ja palveluista maksetaan Vetuma-palvelun kautta. Palvelun käyttö kasvaa tasaisesti.
Vuonna 2011 kaupungin asiakkaat tunnistautuivat yli 130 000 kertaa Vetuman kautta, ja vuonna 2012 määrä oli kasvanut lähes 194 000 kertaan. Vetuma-maksamista käytettiin 15 916 kertaa vuonna 2011 ja 16 137 kertaa vuonna 2012. Kuluvana vuonna nousutrendi on jatkunut: tammikuussa 2013 Vetuman kautta oli tunnistauduttu jo yli 30 000 kertaa ja maksutapahtumia oli lähes 2000. Helsinki otti vuonna 2012 käyttöön tunnistautumisen mobiilivarmenteella, jolla ehdittiin vuoden 2012 puolella tunnistautua yhteensä 314 kertaa. Kuva
Yritykset voivat tunnistautua Helsingin asiointipalveluihin myös verohallinnon Katso-tunnisteilla. Katso-palvelun kautta tunnistauduttiin koko Suomessa 1.1. - 31.12.2012 yhteensä 5 miljoonaa kertaa. Näistä Helsingin kaupungin yritys- ja yhteisöpalvelujen tunnistustapahtumia oli yhteensä 4 000.
Pitäiskö fiksata?
Metro-lehti ja Helsingin kaupunki kokeilevat uutta palautekanavaa.
Helsinkiläiset voivat antaa palautetta kaupungille Metro-lehden Pitäiskö fiksata -palvelussa. Ilmoitukset esimerkiksi rikotuista liikennemerkeistä tai teiden kuopista kulkevat Metron toimituksen kautta Helsingin kaupungin rakennusvirastolle.
Palautekanavan kautta välittyvät myös kaupungin antamat vastaukset palautteisiin ja korjausten toteutumista on mahdollista seurata Metron palvelusta. Palvelua voi käyttää osoitteessa http://metro.fi/fiksaus/
”Pilotissa käytettävä palautekanava on osa Helsingin kaupungin uutta palautejärjestelmää,” kertoo Jaakko Rajaniemi talous- ja suunnittelukeskuksesta. ”Palautekanavaan voi tulevaisuudessa liittää muidenkin tahojen palveluita ja mobiilisovelluksia.”
Metro-lehden ja Helsingin kaupungin yhteistyö on osa CitySDK-hanketta, jonka yhtenä tavoitteena on rajapintoja avaamalla helpottaa kansalaisten osallistumista kaupungin kehittämiseen.
Ahjo avaa päätöksentekoa
Kaupungin Ahjo-asianhallintajärjestelmän kautta on tuotu kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja lautakuntien asiakirjoja kaupungin verkkosivuille vuodesta 2011 alkaen. Nyt tiedot ovat saatavilla myös koneluettavassa muodossa rajapinnan kautta. Helsingin toimielinten uudet esityslistat ja pöytäkirjat lisätään 20.3.2013 alkaen Open Ahjo -rajapintaan. Tämän vuoden aikana myös kaikki viranhaltijapäätökset tullaan julkaisemaan kaupungin verkkosivuilla ja Open Ahjossa. ”Seuraavaksi rajapintaan tullaan kehittämään hakutoiminnallisuudet, paikkatiedon integroiminen ja käyttöliittymä,” kertoo talous- ja suunnittelukeskukseen kumppanikoodariksi pestattu Juha Yrjölä.
Työkoneiden ahkerointia avoimena datana
Stara aloitti helmikuussa avoimen datan kokeilun, jossa etsittiin uusia tapoja katujenhoidon töiden seurantaan ja visualisointiin. Avatun tiedon pohjalta on tehty muutama hauska visualisointi nettiin ja Android-puhelimiin, joissa voi seurata vaikka hiekkaa puhdistavien koneiden ahkerointia Helsingissä.
Pohjana on Staran vuonna 2012 käyttöön ottama sähköinen tuotannonohjausjärjestelmä, joka tuottaa GPS-paikkatietoa tehdystä työstä. Avatussa aineistossa oli mukana 90 ajoneuvoa, joista kartalla näkyi kerrallaan tilanteesta riippuen 40-60 työkonetta. Huhtikuussa mukaan liitettiin katupölyn puhdistuksessa työskentelevät koneet. Palvelu laajenee vähitellen kattamaan kaikki Staran hoidossa olevat alueet. Tavoitteena on tarjota parempaa palvelua asiakkaille.
Esteettömyystietoa tarjolla virastoille
Helsingin toimipisterekisterissä on nyt tietoa 1 284 kaupungin toimipisteen esteettömyydestä. Kerätyn tiedon avulla on helppo suunnitella, miten oman toimipisteen esteettömyyttä parannetaan.
Esteettömyystilastoista saa tietoa sekä vammaisten että terveiden, vaikkapa lastenvaunujen kanssa liikkuvien tarpeisiin. Tietoa löytyy esimerkiksi autopaikkojen, ovien, kynnysten, luiskien, vessojen ja hissien esteettömyydestä. Esteettömyystietoja löytyy jo nyt myös muista pääkaupunkiseudun kunnista.
Tilastoista voi myös päätellä ovatko korjaukset tehtävissä ilman erillistä suunnittelua. ”Esteettömyyttä voi parantaa myös pienillä toimenpiteillä, kuten lisäämällä opastekylttejä,” kannustaa Mirjam Heikkinen talous- ja suunnittelukeskuksesta.
Sähköautojen latauspisteet kännykässä ja kartalla
Sähköautojen latauspisteet Helsingissä löytyvät sekä Palvelukartalta että mobiilisovelluksesta.
Helsingissä on jo toistakymmentä julkista latauspistettä. Helsingin Energialla on kuusi katulatauspistettä Kampissa, Katajanokalla, Hakaniemessä, Ruoholahdessa ja Kaartinkaupungissa. Latauspisteistä saatavien kokemusten pohjalta suunnitellaan laajempaa latausjärjestelmää.
Kaikki Helsingin latauspisteet löytyvät Palvelukartalta. Koko Suomen sähköautojen latauspisteet saa mobiilisovelluksesta, joka toimii kaikissa Android- ja iPhone-puhelimissa. Mobiilipalvelun on koonnut Sähköinen liikenne -hanke ja sitä ylläpitää Aalto-yliopiston BIT-tutkimukeskus. Latauspisteet Palvelukartalla.
Korkeasaaren uhanalaiset mobiilisovelluksena
Korkeasaaren uhanalaiset eläimet voi bongata mobiilireitiltä. Mobiilisovelluksen älypuhelimeensa ladannut asiakas voi kiertää eläintarhassa 1,4 kilometrin reitin ja saada kiinnostavaa tietoa ja kuvia Korkeasaaren uhanalaisista lajeista, niiden elinalueista sekä suojelutyöstä.
Reitiltä löytyviä uhanalaisia lajeja ovat mm. amurintiikeri, vesikko, kultatamariini, lumileopardi ja visentti.
Maksuton palvelu on käytettävissä Androidissa, Nokian kosketusnäytöllisissä älypuhelimissa sekä iPhonessa. Reitti löytyy myös englanninkielisenä ja venäjänkielisenä.
Matkailusivujen kävijämäärä kasvoi
Viime maaliskuussa uudistetulla Helsingin matkailun Visithelsinki.fi-sivustolla vieraili vuonna 2012 yli miljoona eri kävijää, mikä on miltei kolmanneksen enemmän kuin vuonna 2011. Kävijämäärän kasvua selittää erityisesti uudistuksen yhteydessä avattu venäjänkielinen versio, jonka myötä kävijämäärä Venäjältä nelinkertaistui. Kasvua kertyi kuitenkin kautta linjan myös muissa kieliryhmissä yli 30 prosentin verran. Tämän vuoden alussa avattiin suomen-, ruotsin-, englannin- ja venäjänkielisen version lisäksi myös saksankielinen sivusto ja laajempi versio japaninkielisestä sivustosta.
Viime syksynä tehdyn käyttäjätutkimuksen mukaan Visithelsinki.fi-sivusto tuki vahvasti päätöstä valita Helsinki matkakohteeksi. Englanninkielisellä sivustolla käyneistä 85 prosenttia oli tätä mieltä ja venäjänkielisellä sivustolla käyneistä peräti 90 prosenttia. Kaikissa kieliryhmissä käyttäjistä yli 90 prosenttia ilmoitti löytäneensä sivustolta etsimänsä. Lisäksi jopa 70 prosenttia ilmoitti käyneensä sivustolla hyvissä ajoin ennen matkaansa eli matkan suunnitteluvaiheessa.
Julkisivuväritykset verkossa
Helsingin julkisivuväritysten hakupalvelu on kaupungin rakennusvalvonnan uusi internet-sivusto, joka tarjoaa 378 historiallista julkisivun väritysmallia taloyhtiöiden ja ammattilaisten käyttöön. Hakupalvelu auttaa palauttamaan Helsingin omaleimaisia julkisivuvärityksiä kaupunkilaisten ihailtavaksi. Sivusto on rakennusvalvontaviraston designpääkaupunkihanke ja se on tehty yhteistyössä Tikkurila Oyj:n kanssa. Palvelu on osoitteessa www.hel.fi/helsinginvarikaava.
Kirjastokortin ja matkakortin yhteiskäyttöä testataan
Helsingin kaupunginkirjasto, Forum Virium Helsinki ja Helsingin seudun liikenne HSL testaavat HSL:n matkakortin toimivuutta kirjastokorttina huhti-toukokuussa 2013. Kokeilussa selvitetään, miten matkakortti toimisi kirjastokäytössä. Matkakorttia kokeillaan lainauksenvalvonnassa kahdessa kirjaston toimipisteessä, Kirjasto 10:ssä ja Kallion kirjastossa. Näihin kirjastoihin tulee kokeilun ajaksi lukijat, jotka osaavat lukea matkakortin. Kallion kirjastossa myös osaa asiakastietokoneista voi kokeilun ajan käyttää matkakortilla.
Matkojen yhdistely säästi yli 340 000 kilometriä
Vanhuksille ja vaikeavammaisille tarkoitettu Helsingin Matkapalvelu välitti lähes 600 000 matkaa vuonna 2012. Helsingin Matkapalvelun asiakkaita on noin 14 000 ja päivittäin matkoja tehdään noin 1800 - 2000. Samaan aikaan ja samaan suuntaan matkustavat palvelun käyttäjät pyritään ohjaamaan yhteiseen autoon. Näistä matkoista vajaat 30 prosenttia oli ns. yhdistelymatkoja eli samaan aikaan samaan suuntaan kulkevien matkat tehtiin samalla autolla. Yhdistelyn ansiosta kilometrejä säästyi vuoden aikana yli 340 000. Tämä merkitsee n. 85 tonnin säästöjä hiilidioksidipäästöissä.
Matkapalvelun taustalla on välitysjärjestelmä, johon tulee reaaliaikaista tietoa sopimusautojen mobiililaitteista. Matkoja välittävät Palmian työntekijät näkevät kartalta missä autot liikkuvat ja mitkä niistä ovat vapaana, mikä auttaa kuljetusten tehostamisessa. Lisätietoa osoitteessa http://www.helsinginmatkapalvelu.fi/
Osoitetieto ja piirijako avoimena datana
Kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto on avannut kaupungin osoiteluettelon, aluejaon, rakennusrekisterin otteet ja äänestysalueet avoimena datana. Tietoja löytyy mm. Helsingin alueella sijaitsevista kiinteistöistä, rakennuksista ja asemakaavayksiköistä, lisäksi julkisten palveluiden ja nähtävyyksien sekä raideliikenteen asemien osoitetietoja ja koordinaattipisteet. Helsingin aluejakoaineisto sisältää kuntarajan, suurpiirit, peruspiirit, osa-alueet sekä pienalueet tunnuksineen. Avattuihin aineistoihin voi tutustua osoitteessa http://kartta.hel.fi/avoindata/. Lisää paikkatietoaineistoja ja niistä tehtyjä sovelluksia löytyy osoitteesta http://www.hri.fi.
Palkittuja
Helsingin kaupunkinavigaattori nappasi voiton Manchesterissa FutureEverything konferenssin innovaatiohaastekilpailussa maininnalla Best use of real-time data. Voittanut työ on avoimen lähdekoodin mobiili reittiopas, jota voi soveltaa useaan eri kaupunkiin. Kuvassa voittajat Tuukka Hastrup, Juha Yrjölä ja Olli Aro.
Lukuja
Hel.fi-sivuilla oli vuoden 2012 aikana yhteensä noin 16 miljoonaa käyntiä. Visithelsinki.fi-sivustolla vieraili vuonna 2012 yli 1 miljoonaa eri kävijää.
Asiointi.hel.fi -sivuilla oli vuonna 2012 yhteensä 317 367 käyntiä. Vuoden 2012 lopussa Asiointi.hel.fi -palveluun rekisteröityneitä kuntalaisia oli 102 316 ja yrityksiä tai yhdistyksiä 610.
Vuonna 2012 Asiointi.hel.fi:n kautta lähetettiin 26 491 vuokra-asuntohakemusta ja 11 660 päivähoitohakemusta. Järjestöt tekivät kaupungille 2 404 avustushakemusta ja 654 henkilöä haki sähköisesti omakotitonttia. Koiraveroilmoituksia tehtiin 920. Äitiys- ja lastenneuvoloissa tällä hetkellä kirjoilla olevista asiakkaista yli 14 600:lla on voimassa oleva sähköisen asioinnin sopimus.
Vuonna 2012 rakennusvalvonnan Arska-palvelussa oli 18 200 asiakaskäyntiä ja sieltä ostettiin 64 142 piirustusta ja asiakirjaa, mikä oli 14 prosenttia enemmän kuin vuonna 2011. Lisäksi kaupungin virastojen omat työntekijät asioivat Arskassa yli 51 000 kertaa.
Pääkaupunkiseudun avoimet data-aineistot kokoavassa www.hri.fi -verkkopalvelussa on jo yli 1 000 aineistoa.
Palvelukartan avoimeen rajapintaan kohdistui 3,9 miljoonaa hakua vuonna 2012.
Kaupunginarkiston Sinetti-tietokannassa on noin 2 500 historiallista karttaa ja 15 000 rakennuspiirustusta. Kaupunginarkisto on digitoinut kaupunginvaltuuston asiakirjat vuosilta 1875 - 1918. Asiakirjat sisältävät noin 35 000 sivua. Arkistosta löytyvät digitoituna myös kunnalliskertomukset vuosilta 1875 - 1974.
Julkaisutiedot
Tietotekniikka Helsingissä uutiskirje 1/2013.
Julkaisija: Helsingin kaupunki, talous- ja suunnittelukeskus, tietotekniikkaosasto, puh. 09 310 2505
Uutiskirjeen toimitus: Leila Oravisto, päätoimittaja sekä tietotekniikkaosaston henkilökunta
Tilaukset ja peruutukset: ict@hel.fi
www.hel.fi/tietotekniikka