Tietotekniikka Helsingissä 2/2012
Talous- ja suunnittelukeskus, Helsinki
26.
marraskuuta
2012
Takaisin
Valmennusohjelman raatiin kuuluivat Raimo Inkiläinen, Asta Manninen, Mirja Heiskari ja Marko Karvinen.

Tietotekniikan valmennusohjelma

Helsingin tietotekniikkaohjelmaa työstettiin vuoden 2012 aikana lukuisissa tilaisuuksissa. Työn tulokset esiteltiin kaupunginjohtaja Jussi Pajuselle 21.11.

Valmennusohjelman lopputilaisuudessa kunkin moduulin edustajat esittivät kaupunginjohtajalle ja tilaisuuden raadille visionsa: mikä on tavoitetila vuonna 2015 ja miten sitä kohti edetään. Työn tulokset tulevat osaltaan ohjaamaan tietotekniikkaohjelman toteuttamista.

Valmennusohjelman kuudessa moduulissa pohdittiin sähköisten palvelujen kehittämistä, uusia vuorovaikutuskonsepteja, digitaalisen tietoperustan kehittämistä, kokonaisarkkitehtuuria ja tietojärjestelmätyötä, hankkeistusta ja hankejohtamista sekä ICT-palvelujen kehittämistä. Moduulien työskentelyyn osallistui 260 henkilöä eri virastoista.

Päätöstilaisuudessa raati teki moduulien töistä tarkentavia kysymyksiä ja arvioi leikkimielisesti ryhmien esityksiä: vuorovaikutuskonseptit-ryhmää kiitettiin parhaasta brändäyksestä, sähköisiä palveluja parhaasta strategisesta näkemyksestä, kokonaisarkkitehtuuria parhaasta pitkän ajanjakson visiosta, digitaalista tietoperustaa parhaasta muutosviestistä, hankejohtamisryhmää parhaasta toimenpideohjelmasta ja ICT-palveluryhmää parhaasta käytännön ratkaisusta.

Apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen vastaanotti palkinnon 13.11.

Palvelukartalle kansainvälinen palkinto

World e-Governments Organzation of Cities and Local Governments (WeGo) palkitsi Palvelukartan WeGo Awards -kilpailussa.

Palvelukartan voittamassa Avoin kaupunki -sarjassa palkitsemisperusteina käytettiin erityisesti palvelun tarjoamaa avointa dataa ja kansalaisten osallistamista. Palvelukartalla voi osallistua kansalaisten ja viranomaisten väliseen keskusteluun. Palvelukartan avointa dataa on käytetty tiedonlähteenä lukuisissa sovelluksissa, esimerkiksi Apps4Finland -kilpailussa BlindSquare,  GoHelsinki ja Matkailusampo -nimisissä kilpailutöissä.

Viimeisimpänä suurena uutuutena palvelukartalle on kerätty kaupunkien toimipisteiden esteettömyystiedot. Kustakin toimipisteestä tarjotaan tietoa sen soveltuvuudesta liikunta-, näkö- ja kuulorajoitteisille. "Tiedot ovat saatavana myös avoimena datana," kertoo Mirjam Heikkinen talous- ja suunnittelukeskuksesta.

Esteettömyysprojektissa luotiin verkon yli täytettävä, kaikille samanlainen kyselylomake, jonka virastot voivat itse täyttää. Tuloksena on saatu runsaasti vertailukelpoista tietoa jo 1800 toimipisteestä pääkaupunkiseudulla. Tietoja voidaan käyttää esimerkiksi perusparannusten ja -korjausten yhteydessä.

Kaikissa äitiys- ja lastenneuvoloissa voi asioida sähköisesti

Terveydenhuollon sähköisen asioinnin palvelut on otettu käyttöön kaikissa Helsingin äitiys- ja lastenneuvoloissa. Palveluja laajennetaan terveysasemille.

Sähköisen ajanvarauksen avulla voi varata neuvolan terveydenhoitajan vastaanottoajan, siirtää tai perua aikoja ja saada gsm-muistutuksen ajanvarausajasta.
Sähköisten viestipalvelujen avulla voi lähettää kysymyksiä ja saada niihin vastauksia neuvolan terveydenhoitajalta turvatun viestinvälityksen kautta. Halutessaan asiakas voi saada matkapuhelimeen ilmoituksen viestinvälitykseen saapuneesta viestistä.

Vuoden 2012 loppuun mennessä otetaan kaikilla Helsingin terveysasemilla käyttöön palvelu, jossa lääkäri tai hoitaja voi viestiä turvallisesti asiakkaalle.
Sähköiset palvelut on jo aiemmin otettu käyttöön kaikissa Helsingin ammattikorkeakouluissa ja hammashoidossa. Palveluihin pääsee osoitteessa http://asiointi.hel.fi/terveys.

Helsingin asiointipalveluihin voi tunnistautua matkapuhelimella

Helsingin sähköisiin asiointipalveluihin voi nyt tunnistautua sekä matkapuhelimella, pankkitunnuksilla että yritysten Katso-tunnuksilla.

Helsingin kaupunki tarjoaa kansalaisille, yrityksille ja yhdistyksille vuorovaikutteisia sähköisiä asiointipalveluja internetissä osoitteessa http://asiointi.hel.fi. Nyt palveluun voi tunnistautua myös matkapuhelimella. Tunnistautumisella varmistetaan asioinnin turvallisuus.

Mobiilivarmenteen saa käyttöönsä puhelinoperaattorilta. Operaattori perii kansalaiselta mobiilitunnistuksesta oman hinnastonsa mukaisen maksun. Tunnistautuminen tapahtuu julkishallinnon yhteisessä verkkotunnistamisen ja -maksamisen Vetuma-palvelussa, jota ylläpitää Valtiokonttori.

Sähköinen resepti käyttöön

Helsingin kaupunki ottaa eReseptin käyttöön marraskuussa.

”Sähköinen eResepti otetaan käyttöön Helsingin terveyskeskuksen toimipisteissä vaiheittain marraskuun 2012 aikana,” kertoo atk-asiantuntija Tuula Kauppinen terveyskeskuksesta. Suun terveydenhuollossa käyttö alkaa maaliskuussa 2013.

Sähköisen reseptin käyttö helpottaa kokonaislääkityksen arviointia ja lääkkeiden haitallisten yhteisvaikutusten ja päällekkäisyyksien ehkäisyä. Lääkäri laatii ja allekirjoittaa reseptin sähköi-sesti ja tallentaa sen valtakunnalliseen tietokantaan (Reseptikeskus). Lääkkeen voi noutaa mistä tahansa apteekista. Omia sähköisiä reseptejään voi katsella Omien tietojen katselusta osoitteessa www.kanta.fi, jonne kirjaudutaan pankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla.
”Lisätietoja saa terveyskeskuksen verkkosivuilta tai kansalliselta Kanta.fi-sivustolta,” neuvoo Tuula Kauppinen.

Apotti-hankkeesta tietoa nettisivuilta ja uutiskirjeestä

Apotti-hanke on herättänyt paljon keskustelua. Ajankohtaista tietoa hankkeen etenemisestä saa hankkeen verkkosivuilta, osoitteesta www.hel.fi/apotti.

Apotti-hanke on perustettu kehittämään sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja palveluja. Hankkeen yhtenä osana on asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinta ja käyttöönotto. Yhteistyöhankkeessa ovat mukana Helsinki, Espoo, Vantaa, Kirkkonummi, Kerava, Kauniainen ja HUS.

Apotin verkkosivuilta löytyvät hankesuunnitelma, riski- ja kustannushyötyanalyysit, tietoa aika-tauluista ja päätöksenteosta sekä yhteystiedot, tiedotteet ja muut materiaalit. Apotti-uutiskirje lähetetään sidosryhmille kerran kuussa.

Viittomakielisille omat sivut

Helsinginseutu.fi -portaaliin tehdään sivusto viittomakielisille.

Pääkaupunkiseudun yhteiseen portaaliin on tekeillä oma sivusto viittomakielisille. Viittomakielisissä videoissa kerrotaan pääkaupunkiseudun tärkeimmistä palveluista. ”Helsinginseutu.fi –portaaliin on jo aiemmin toteutettu selkokieliset sivut,” kertoo Tuire Henriksson hallintokeskuksesta. Viittomakielisen sivuston tuottavat Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit yhdessä HSL:n, HSY:n ja HUS:n kanssa.

IT-hankkeiden asiantuntijapalvelut on kilpailutettu

Helsingin kaupunki on kilpailuttanut puitesopimukset tietotekniikan asiantuntijapalveluille vuosiksi 2013-2015.

Puitesopimukset sisältävät hanke- ja projektipäällikköpalvelut, kokonaisarkkitehti- ja IT-arkkitehtipalvelut, käyttöliittymän konseptointi-, suunnittelu- ja käytettävyystutkimuspalvelut, vaatimusmäärittely- ja hyväksymistestauspalvelut sekä tietoturvallisuuden asiantuntijapalvelut. Asiantuntijapalveluissa käytetään Helsingin kaupungin yhteisiä kehittämismenetelmiä.

Kullekin osa-alueelle on valittu 3 toimittajaa, joilta hankinnat tehdään kokonaistaloudellisen edullisuuden mukaisessa ensisijaisuusjärjestyksessä eli ilman minikilpailutuksia. Sopimukset saataneen allekirjoitetuksi joulukuun aikana.

Virastot voivat hankkia asiantuntijoiden palveluja osaamiskeskukselle osoitettujen palvelupyyntöjen kautta. ”Hallintokunnille lähetetään ohjeet kun uusien puitesopimusten sopimuskausi alkaa,” kertoo Liisa Huovinen talous- ja suunnittelukeskuksesta.

Projektisalkunhallintaväline tekeillä

Helsinki on osallistunut Kuntaliiton ja KL-Kuntahankintojen kilpailutukseen, jossa etsittiin kuntien käyttöön sovitettavaa projekti- ja salkunhallinnan välinettä. Hankkeessa on käynnistymässä toteutusvaihe, jossa luodaan yhteinen salkkurakenne ja metatiedot, joiden pohjalta välineen kuntakohtainen käyttöönotto voi jatkossa tapahtua. Tavoitteena on, että projektisalkunhallintaväline otetaan käyttöön keväällä 2013 IT-hankkeiden hallinnassa.

Laske-hanke on loppusuoralla

Laske on hankkeena päättymässä ja jatkuva palvelu ottaa ohjat.

Laskentajärjestelmän uudistushanke Lasken yksityiskohtia viimeistellään vielä, mutta hanke on päättymässä ja toiminta siirtyy jatkuvien palvelujen piiriin. Jatkuvan palvelun osana kaupungin muutoksenhallintaryhmä käsittelee ehdotetut muutokset ja vastuuttaa valmistelun. ”Ennen vuodenvaihdetta on tekeillä useitakin muutoshankkeita, esimerkiksi SoTe-uudistuksen vaatimat muutokset,” kertoo projektipäällikkö Sami Rantanen. ”Virastot ja liikelaitokset voivat tehdä kehitysehdotuksia sähköpostitse. Esimerkiksi mahdollisten uusien liittymien tekeminen kannattaa ottaa mahdollisimman aikaisin puheeksi.”

HR-tietojärjestelmähanke kilpailutuksessa

Kaupungin henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän kilpailutus on käynnissä. Toimittaja valitaan ensi vuonna. Samaan aikaan yhtenäistetään HR-prosesseja.

Kaupungin HR-prosesseja yhtenäistämällä helpotetaan myös uuden tietojärjestelmän käyttöönottoa. Projektin tavoitteena on vähentää tietojärjestelmien määrää ja päällekkäistä työtä, tuottaa esimiehille entistä hyödyllisempiä raportteja ja parantaa itsepalvelun mahdollisuuksia. Uusi HR-järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2015.

Palautteet yhteiseen järjestelmään

Kaupungille tulee vuosittain kymmeniä tuhansia palautteita. Ne kootaan yhteiseen palautejärjestelmään, joka otetaan käyttöön vuoden 2013 aikana.

Kuntalaiset antavat kaupungille palautetta verkkosivujen kautta, sähköpostitse, puhelimitse ja kasvokkain. Kaikki eri tavoin annetut palautteet voidaan kirjata uuteen palautejärjestelmään. Järjestelmä parantaa asiakaspalvelua, esimerkiksi antamalla hälytyksen jos palautteeseen ei vastata sovitussa ajassa. Yhteisestä järjestelmästä saadaan vertailutietoa, jota voidaan käyttää palvelujen parantamiseen. ”Uutta järjestelmää aletaan pilotoida tänä talvena kahdeksassa eri virastossa,” kertoo Heli Rantanen talous- ja suunnittelukeskuksesta.

Eurooppalaista yhteistyötä

Helsinki osallistuu CitySDK-hankkeeseen, jossa on mukana kahdeksan eurooppalaista kaupunkia ja 15 muuta partneria.

Kaupungin lisäksi hankkeessa ovat mukana Sanoma Oyj:n kaupunkilehdet ja Forum Virium. ”Hankkeessa helpotetaan mahdollisuuksia tehdä toimivia sovelluksia eri kaupunkeihin sopimalla ja yhtenäistämällä rajapintoja kaupunkien järjestelmiin,” kertoo projektisuunnittelija Jaakko Rajaniemi talous- ja suunnittelukeskuksesta.

Helsingillä on päävastuu älykkääseen osallistumiseen liittyvässä pilotissa. Siinä uuteen palautejärjestelmään tehdään rajapinta, jonka avulla kaupunkilaiset voivat antaa palautetta myös kaupungin ulkopuolelta, esimerkiksi Sanomien Oma Kaupunki -sivustolta. Rajapinta tekee mahdolliseksi myös erilaisten sovellusten, esimerkiksi mobiilisovellusten liittämisen suoraan palautejärjestelmään. Palautejärjestelmään integroidaan rakennusviraston Aspa-asiakaspalvelujärjestelmä. Tällöin palaute katujen ja puistojen kunnosta voidaan välittää suoraan rakennusvirastolle. Helsingin pilotti alkaa ensi vuoden alussa.

Kirjasto kokeilee osallistuvaa budjetointia

Keskustakirjastohankkeessa on kokeiltu osallistuvaa budjetointia. Kirjaston talousdata on avattu kansalaisille.

Keskustakirjastohanke kuuluu ensimmäisiin osallistuvaa budjetointia hyödyntäviin projekteihin Suomessa. Helsinkiläisille tarjottiin mahdollisuus päättää yhdessä 100 000 € suuruisen kehittämisrahan käytöstä. Raha käytetään tulevaisuuden kirjastoa kehittäviin pilottiprojekteihin, jotka on julkaistu osoitteessa keskustakirjasto.fi/osallistuvabudjetointi.
Kaupunginkirjaston talousdata on julkaistu Openspending -alustalla, jossa voi tutustua budjetin lukuihin ja tarkastella niistä tehtyjä visualisointeja.

Avoin data laajenee

Helsinki Region Infoshare -palvelussa on jo yli 900 avointa data-aineistoa pääkaupunkiseudulta osoitteessa www.hri.fi.

Helsingissä kaksitoista virastoa on tuottanut aineistojaan palveluun. Kaikkein eniten, lähes 500 aineistoa on tuottanut Helsingin kaupungin tietokeskus. Esimerkkejä muista ovat kaupunkimittausosasto, joka on avannut kartta-aineistoja ja otteen kaupungin rakennusrekisteristä, liikennesuunnitteluosasto tarjoaa tietoa liikennemääristä ja liikenneonnettomuuksista, matkailutoimisto tapahtumista, rakennusvirasto pysäköintilippuautomaateista ja talous- ja suunnittelukeskus kaupungin budjetista. Kaupungin ulkopuoliset tahot ovat jo tehneet uusia sovelluksia varsin monista kaupungin avaamista tiedoista, esimerkiksi Apps4Finland-kilpailussa.

Helsinki Region Infoshare sai vuoden 2012 paikkatietoalan kunniamaininnan ProGis ry:ltä, perusteluna uuden toimintakulttuurin luominen avoimen datan jakoon. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen palkitsi HRI:n vuoden saavutuksena.

”Ensi vuonna keskitytään tukemaan ja kouluttamaan virastoja aineistojen avaamisessa, kuvaamisessa ja ylläpitämisessä,” kertoo Pekka Vuori tietokeskuksesta. ”Pyrimme toimimaan käyttäjälähtöisesti ja löytämään mahdollisimman mielenkiintoisia aineistoja.”

Kumppanikoodari Helsinkiin

Code4Europe on uusi kumppanuusohjelma joka linkittää yhteen luovia yksilöitä ja innovatiivisia kaupunkeja.

Ohjelmassa kaupungit palkkaavat kumppanikoodareita elävöittämään innovaatiokulttuuria ja edistämään kaupungin avautumista. Kumppanikoodarit työskentelevät muun muassa mobiilisovellusten, sähköisten palveluiden ja kaupungin rajanpintojen kehittämisen parissa sekä osallistuvat kansainvälisen kumppanikoodareiden verkoston toimintaan.  Suomessa kumppanikoodarit palkataan talous- ja suunnittelukeskuksen tietotekniikkaosastolle ja HSL-kuntayhtymään.

Sosiaalisen median palvelut yhdeltä sivulta

Kaupungin verkkosivuille on kerätty tietoa virastojen sosiaalisen median sovelluksista.

Kaupungin internetsivuille on koottu tietoa eri virastojen ja yksiköiden läsnäolosta sosiaalisessa mediassa osoitteeseen www.hel.fi/some. Kuvakkeiden kautta saa nopeasti tiedon siitä, mitä sovelluksia kukin yksikkö käyttää. Facebook ja RSS-feedit ovat kaikkein yleisimmin käytössä, mutta kasvava joukko on mukana myös Twitterissä. Valokuvien ja videoiden jakaminen on myös yleistä. Hieman harvinaisempaa on mukanaolo esimerkiksi Foursquaressa, Pinterestissä tai Second Lifessa.

Sähkömittarien etäluenta mahdollistaa uudet palvelut

Sähkömittarien etäluenta on käytössä koko kaupungissa. Nyt kaikki voivat seurata omaa sähkönkäyttöään jopa tuntitasolla.

Mittareita ryhdytään nyt ensimmäistä kertaa Suomessa hyödyntämään uudella tavalla sähkölämmityskuorman ohjaamisessa, mikä mahdollistaa säästöjä kuluttajille. Kaikilla Helen Sähköverkon asiakkailla on käytössään Sävel Plus -palvelu. Asiakkaat voivat seurata omaa sähkönkäyttöään jopa tunneittain, jolloin on helpompaa huomata sähkön säästökohteet. Myös laskutus perustuu toteutuneeseen kulutukseen.

Etäluennan avulla kehitetään uusia palveluita. Helen Sähköverkko Oy ottaa ensimmäisenä Suomessa käyttöön etäluettavien mittareiden ohjaustavan, jossa tasataan kulutushuippuja ohjaamalla varaavien sähkölämmityskohteiden sähkönkäyttöä yön tunneille, joilla sähkön markkinahinta on edullisimmillaan. Tämä on ensimmäinen askel älykkään sähköverkon mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Älykästä sähköverkkoa kehitetään erityisesti Kalasataman alueella.

Pasi-järjestelmällä hallitaan pysäköintiä

Rakennusviraston Pasi-järjestelmällä hallitaan pysäköinnin prosesseja tiedonkeruusta taloushallintoon saakka.

Pysäköinninvalvonnan toiminnanohjausjärjestelmä Pasin kautta ohjataan pysäköinnin tarkastajien työtä. Tieto siirtyy reaaliaikaisesti järjestelmän ja kentällä liikkuvien tarkastajien kämmentietokoneiden välillä. Asiakaspalvelu saa tarkastajalta heti tiedot pysäköintivirhemaksuista ja tiedot ajoneuvojen siirroista annetaan välittömästi myös poliisin käyttöön. Rekisterikilvet voi tunnistaa kämmentietokoneella olevalla hahmontunnistuksella.

Pasi-järjestelmällä hoidetaan pysäköintivirhemaksut ja niistä tehdyt oikaisuvaatimukset aina hallinto-oikeuden lausuntoja myöten. Ajoneuvojen siirrot, varastointi ja jopa hylättyjen ajoneuvojen myynti hoituvat Pasin avulla. Pasilla hallinnoidaan myös pysäköintitunnusten haku ja muutokset.

Pysäköintimaksuihin liittyvät taloushallinnon prosessit hoidetaan myös Pasin kautta kirjanpitoa lukuun ottamatta. ”Pasi on korvannut kolme aikaisempaa tietojärjestelmää,” kertoo prosessijohtaja Kari Vuorinen rakennusvirastosta.

Tämän talven aikana avataan pysäköinnin sähköisiä lomakkeita myös asukkaiden käyttöön. ”Henkilö, joka haluaa tehdä lomakkeella oikaisuvaatimuksen pysäköintivirhemaksusta saa nähtäväkseen Pasi-järjestelmään tapauksesta tallennetut tiedot, mm. kuvan väärin pysäköidystä autostaan sekä kartan auton sijainnista,” kertoo Kari Vuorinen.

Lukuja:

Asiointi.hel.fi -sivuilla oli lokakuun 2012 lopussa yhteensä 96 873 rekisteröitynyttä käyttäjää, joista kuntalaisia oli 96 290 ja yrityksiä tai yhdistyksiä 583. Asiointisivuilla oli 1.11. mennessä käynyt 261 932 vierailijaa, yli 800 vierailijaa päivässä.  Asiointi.hel.fi:n kautta oli 31.10.2012 mennessä lähetetty 23 334 vuokra-asunnon hakulomaketta ja 10 918 päivähoitolomaketta. Järjestöt lähettivät 2 220 kappaletta avustushakemuksia kaupungille.

Vuonna 2011 Helsingin kaupungilla oli yhteensä 146 448 tunnistamis- tai maksutapahtumaa Vetuman kautta. Elokuussa 2012 tapahtumia oli kertynyt jo 135 646.

Takaisinsoittojärjestelmä on käytössä kaikilla Helsingin 24 terveysasemalla. Palmian toteuttamaa takaisinsoittojärjestelmää käyttää työssään 450 henkilöä. Keskimääräinen takaisinsoiton odotusaika on terveysaseman koosta riippuen noin 15–30 minuuttia.

Palmian Contact Center käsittelee kuukausittain noin 55 000 yhteydenottoa puhelimitse, sähköpostitse, tekstiviesteinä ja tekstipuhelimella. Palmian vaihdepalvelut välittävät kuukaudessa yli 100 000 puhelua.

Sähkömittarien etäluennan piirissä on Helsingissä yhteensä yli 350 000 kohdetta.

Kaupungin henkilöstöstä 61 % käyttää sähköistä palkkalaskelmaa.

Julkaisutiedot

Tietotekniikka Helsingissä uutiskirje 2012/2
Julkaisija: Helsingin kaupunki, talous- ja suunnittelukeskus, tietotekniikkaosasto, puh. 09 310 2505
Uutiskirjeen toimitus: Leila Oravisto, päätoimittaja sekä tietotekniikkaosaston henkilökunta
Tilaukset ja peruutukset: ict@hel.fi
www.hel.fi/tietotekniikka